I swear to drunk that I'm not god.

Kirjoittaja: Oliver.

Ensimmäinen ajatukseni tänäyönä, kun heräsin jossakin hang-overin ja kuoleman välillä: "Missä olit silloin jumalani." Olo oli kauniisti sanottuna aivan kuin ihastuttavalla päivänkakkaralla, joka on juuri saanut terälehtensä auki... ja tajunnut sitten että ylitseen on ajanut tonninen panssarivaunu. Kukkaparka. Oliver-parka. Kuningas alkoholi, ystävä ja pahin vihollinen. Kauan eläköön anarkia, toisin sanoen tipattomat tammikuut ja kohtuukäyttö.

Jos blogia seurailee nuorempia ihmisiä, kehotan varomaan alkoholia. Tuota ilolientä joka ensin täyttää tajunnan suloisella, sensaatiomaisella euforialla, mutta alkaa jossain välissä lamaannuttaa, viedä muistia, turruttaa koko mielen, itketyttää... Pää seisahtuu, koko kroppa menee totaalisen sekaisin, kaverit nauraa vieressä, riippuen tietty remmistä. Meillä nauretaan, muualla varmaan hoidetaan kaveri taksiin tai omaan kotiinsa. Pääasia on se, ettei se olo ole sitten sen hekuman jälkeen maailman paras.... No tästä kaikesta tietty eroon kaatumalla sänkyyn, ja yleensä humalassa nukahtaakin onneksi ältsyn nopeeta.

Aamulla kaikki on karseeta. Jos siis et ole kohtuukäyttäjä tai tajunnut juoda muutakin kuin taikajuomaa. Yleistotuus on kuiten se, ja olisin tässä välissä aivan loistava esimerkki kuvan muodossa, ja illalla saatan herkän kuvan tänne vielä lisätäkin (piirroksena tietty, vähän pääsen kaunistelemaan totuutta....), jos jaksan. Nyt taidan mennä sänkyyn tanssimaan särkylääkkeen kanssa. Pärjäilkää.

Oliver.