torstai 29. joulukuuta 2011

Ei kiirehdittäis ollenkaan.

Kirjoittaja: Aron.


"Kolme yötä jouluun, minä laskin juu.."
"SIINÄÄ LASKIT VÄÄRIN, JOULU MENI JO."

Pakko alottaa merkintä reilusti sillä kun Izumin piti mennä kettuilemaan pari päivää sitten meikälle: Joulu oli jo tietty mennyt menojaan ja Izu oli antanut mulle luvan laulaa rallattaa kaikkia mahdollisia popkorneimpiakin joululauluja niin kauan kuin pyhiä riittää, mutta sitten saisi tulla täydellinen stoppi. Ressukka oli varmaan kuullut niitä liikaa bingossa tai jossain. No, aatto meni ja siinä ne muutkin pyhät, mutta tiistaina erehdyin sit rallaamaan sitä biisii ja Izumin vastauksen näettekin sit ylhäältä. Mokoma.

Mut joo, joulu meni ihan sievästi vaan siitä että kykittiin sisällä. Ei oikeen ollu energioita liikkua mihinkään kun säätila oli mitä oli, ja sitä paitsi Nipponissa on yleinen tapa että ollaan aika normaalisti joulunpyhät. Et taisin jo aikaisemmin joskus kertookin että meilläpäin ei silloin niin suuria krumeluureja ole.

Isommat pirskeet on sit ylihuomenna, kun mennään tuijottelemaan keskustaan vuoden vaihtumista *3* Izumi osoittaa asiaa kohtaan erittäin vähäistä mielenkiintoa koska se on tommoinen kakkainen käntty eikä jaksa innostua asioista samalla tapaa varmaan mitä joskus 10 vuotta sitten kun se oli niin nuori ja kaunis. Nykyäänhän se on peräti jo jotain 23 niin elämä on jo takana :( Älkää sanoko tota sille.

Mutta mennään asiaan takaisin. Siis tosiaan, vuosi vaihtuu ja silloin pääsee ampumaan raketteja tai ainaki kattomaan kun joku asiansa osaava niitä rätistelee taivaalle *w* En tunnusta olevani niitä jotka rakastaa sitä tärinää ja pauketta, mut jotain maagista siinä on kun pääsee kattomaan kun taivas räjähtää miljooniksi palasiksi ja seuraavana aamuna tähteet löytyy maasta nokena 8D... Ihaku Muumipeikossa ja Pyrstötähessä! Siellä on muuten tosi pelottava se Piisamirotta.

Voisin varmaan nätisti koota vielä ennen vuoden loppua (mikä tosiaan koittaa ylihuomenna) tänne jonkun kivan listan mitä kaikkee oon tehnyt vuoden aikana, mitkä on ollu kivoi juttui ja mitkä on ollu isoimpii muutoksii elämässä o-o Iitu on tartuttanu muhun sen että historian havinaa on ihana kirjata muistiin ja sit sitä voi muistella joskus kun toivottavasti on vanha ja kurppainen. Varmaan kokoon viimeistään sitten lauantaiaamuna kaiken yhteen ennen kuin suuntaan Izun, Sasun, Koishin, Taiyoon, Harukan, Fudan ja Shizun kanssa Tokyo Towerille taivasta toljottamaan. Ah. Elämä on kivaa.

Pakko laittaa vielä loppuun kuva parista söpöimmästä joululahjasta ikinä C::

Sasu, Koishi ja Taiyô keräs kolehdin katulasten kesken ja hommas mulle kuvan Marusta <3

Iitun lahjat miulle ja Izulle. Jotten minä nukkuis niin paljon ja että Izumi tietäisi paikkansa maailmassa.


<3 Ruoka oli parasta, ei mulla muuta.

Izumi löysi postimyynnistä vallan suloisen puuvillatakin miulle ja yyyy se on niin söpö. Melkein sopivan kokoinenkin ja möö se on ihana Izumi rakastan sua ;__;

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Christmas Playlist.

Writer: Fran.


Hello everyone! I first thought that this week I have actually nothing to write about, but of course I have - I haven't published a playlist for Christmas, for Heaven's sake! Luckily I remembered it at this last day of my week, so I had the chances of publishing it. Since it's the third last week of the year, it will already be the year 2012 as I get back. So I recommend you enjoy this last entry as much as you can.

Christmas Playlist.


And of course the YouTube and the whole web is full of songs, as always. But I still wanted to link these in here. Spend a hilarious ans splendid Christmas and celebrate roughly as the year turns into another. Oh, and in the and I could speak some russian:

Высокий pождеством!


(It means awesome Christmas,btw.)

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Elämää pikkujoulujen jälkeen.

Kirjoittaja: Aron.


Heippa ihmiset. Toivottavasti ootte siellä nätisti hengissä... Itestäni en voi sanoa samaa. Kunpa voisin.

Jouluun on alle parisen viikkoa, ja firma sai päähänsä että pidetään kunnolliset pikkujoulut, kun niitä ei viime vuonna pidetty ollenkaan kiireisten työviikkojen takia. Miekin sain kutsun nätisti, ja viisaana poikana päätin ottaa Izumin mukaan kun sillä on niin surullinen sosiaalinen elämä. Toi oli sitten vitsi.

Harvemmin oon ollut pikkujouluissa mitkä aikuiset ihmiset on suurella vaivalla järjestänyt. Viimeisimmät pikkujoulut vietin lastenkodissa kun olin viistoista, ja muistan sieltä vaan sen että me tehtiin pipareita ja saatiin koristella ne ihan miten haluttiin, tuijotettiin Disneyn joulupiirrettyjä ja piirrettiin paljon =u= Näissä aikuisten pippaloissa olikin sitten ihan eri meininki - kaikilla oli päällään sellaiset tosi hienot ja asialliset vaatteet, ihmisten hiukset oli kammattu ja koristeltu tyylikkäiksi millälie joulukukilla ja seppeleillä, ja joka paikkaan siellä juhlapaikassa oltiin ripustettu punaisia paperilyhtyjä. Izumi totes että ihan ku oltais oltu jossain porvarillisessa ilotalossa. Onneksi kukaan ei tainnu kuulla sitä...

Oltiin pirskeissä ehkä viitisen tuntia, ja mä ainakin aluksi yritin käyttäytyä arvokkaasti ja melkein pelottavan kohteliaasti, niin että pari toimituksen tyypiä peräti kysyi että oonko mä napannut pari rauhoittavaa tai leikannut puolet aivoista pois kun en juossut vaan ympäriinsä nauraen sitä niin hurmaavaa helisevää nauruani.

Tätä virallisuutta kesti siihen asti kunnes mä löysin boolimaljan ja Izumi oli mennyt siksi aikaa vessaan. Heti alkuun totean että en tosissaan oo mikään alkoholin rakastaja, mutta se booli oli niin .... 


Ne oli laittaneet siihen jotain tosi makeaa ja hedelmäistä, sellaista sopivan mietoo alkoholii mikä maistu melkeen kermaisellekin o--o Mää naukkailin sitä tietysti hirveessä fiiliksessä varmaan kolme mukillista peräjälkeen sillä aikaa kun mun niinsanottu suojelijani oli vessassa, ja kiitos mahtavan fysiikkani (= painoindeksillä 17 varustetun kroppani) menin saman tien hienoiseen hiprakkaan ja aloin kikattamaan ihan aivottomillekin läpille, ja vielä vakavammillekin jutuille mistä kaikki muut puhui.... Onneksi en sentään äitynyt strippaamaan julkisella paikalla kun nautittuani tunnin sisään varmaan litran verran boolia päätti Izumi että oli mun aika lähteä tutimaan. Kuitenkin just kun oltiin lähdössä, lykkäs mun uunituore kustannustoimittajani Maya mun takintaskuun pullon kermalikööriä ja... viisaana mie sitten nappailin siitä puolet bussissa.

Tänään se kaikki onki sitten kostautunut. Izumi on pirteänä poikana tehnyt sapuskaa ja kouluhommiaankin peräti jonkun verran, kun mä olen maannut sängyn pohjalla ihan armottoman säälittävässä kunnossa.

Älkää lapset juoko likööriä.



P.S Ketuttaa, kun yritin eilen ennen jouluihinlähtöä laittaa tänne uutta Iitun tekemää leiskaa niin joku hommassa kusi kun tää kysyi jotain XML-härdellii enkä tajunnu siitä mitää D::: Kattokee ny ku se teki hienon:


perjantai 9. joulukuuta 2011

Ei itkeä saa, ei meluta saa~

Kirjoittaja: Aron.


Pari viikkoa jouluun, aatelkaa! Minuu on alkanut hirveästi jännittämään jotenkin ihanasti tää joulunodotus, kun kadut on entistäkin enemmän täynnä kirkkaita valoja ja suuria koristeltuja katulamppuja ja kauppoja. Ihmisiä on ruuhkaksi asti edelleen liikkeellä, mutta ihan kuin havaitsisin silmillä että suurin osa näyttää tällä kertaa olevan tavallista raukeampi. Ehkä sellainen juttu on siihen syynä että ne on aloittaneet järjestelyt niin aikaisin, ja hoitavat homman kunnialla loppuun niin ettei vimosena iltana iske kauhea paniikki kun ruoat on tekemättä ja lahjoista vain puolet paketoitu.

En oo mikään jouluihminen henkeen ja vereen, mutta tältä joululta uskallan taas odottaa paljon. Viime joulun vietin osittain Izumin, osittain äidin luona ja tuntu että se oli paras joulu pitkiin aikoihin. Viimeiset kymmenen vuotta kun on tottunut syömään orpo-tai lastenkodissa haalentunutta riisipuuroa ilman mantelia ja sitä rataa, niin tuntu ihan taivaalta mupeltaa Houtouta (pyysin Iitua liittämään tohon sen reseptin, kun ette varmaan tajua siitä sanaakaan Japaniksi :D)

Mitään eeppisiä perinneruokii Japanis ei jouluna ole, ja silloin myös ihmiset käy ihan normaalisti töissä ja koulussa. Uusi vuosi on sit kovempi juhla, ja viime vuonna kun joulunajan vaan istuin Izumilla köllöttämässä maha pullollaan sen kanssa sohvalla tyytyväisenä kuin pieni porsas, niin uutena vuotena rynnittiin keskustaan ja Tokyo Towerille katsomaan kun taivaalle laskettiin varmaan satatuhatta miljoonaa ilmapalloa :o (meil ei saa ampuu ilotulitteita, ja ne on muutenkin sitä paitsi ihan tyhmiä kun ovat nii kauhean meluisia) Keskustassa oli kanssa jonkinlainen paraati, ja siellä poikettiin ihmettelemässä. Tänä vuonna on varmaan samat sävelet.

Minusta kuitenki on hieno jutu etä vaikka Japanissa ei joulu ole mitenkään eeppinen tai kauhean upea ja mahtava kerran vuodessa-elämys, niin silloin saa antaa lahjoja! <3 En ole vielä laittanut Joulupukille listaa hups. Iitu muuten kertoi että sen koulututut oli joillain messuilla Suomessa väsänneet maailmanennätyskirjeen joulupukille, jolle tuli mittaa yli 600 metriä! Ilmeisesti joku muukin siihen ukkeliin vielä uskoo (:

Mä toivon jouluksi oikeastaan vaan lunta, hiljaisuutta ja hyvää seuraa. Toisin sanoen oon varmaan liian laiska liikkumaan minnekään ja rakastan Izumin kainalossa olemista ellen ala sitä jossain väliä risomaan :'D.. Luistelemassa kävisin jos osaisin, mut vähintään poikkean ulkona kattomassa lisää jouluvaloja ja tekemässä lumienkeleitä. Loppuun pakko laittaa vielä yksi ärsyttävän usein soitettu renkutus ja toinen vähän rauhallisempi joululaulu. Toivottavasti muutkin oottaa joulua edes pikkaisen, kun ei siihen enää kauaa ole. Pääsee ainakin pois koulusta hetkeksi ellei asu Japanissa 8D



Ne on ne japanilaiset miehet niin kauniita.



Heipaheipa!

lauantai 3. joulukuuta 2011

and I've been working like a dog.

Writer: Oliver


Howdy everyone!

Thought I should make a small post although nothing much has happened lately in my life. There has been a one over-controlling factor for the last month that I've had trouble living with - work. Suddenly it looks like everyone in the publishing company have realised that it's about to be Christmas-time, and there's not much time to do work anymore. That's why everyone except me are panicing their heads off, keep losing their goodnight-sleeps and lose their nerves more often than usually.

But of course I've had my fair share of it, too. Must say it sucks.

Harry, my beloved and charming boss and I had actually a gorgeous fight about my attitude and moral towards the interest of doing my jobs, or something like that. I don't really feel like talking about it too much, since I guess the state of war between us has relaxed a bit He probably just needed someone he can shout his stress out, and I happened to be on the frontline.

Luckily it has already turned into December, and my official Christmas-holiday will begin in less than three weeks, YAAHOO!!!

That's when it's time to do stuff such as this^

Aaaaand as I'm sure that everyone's heard enough of my lovely relationship with Mr. Frost, I shall tell you more about what we've done in the last few weeks :DDD (Tee hee.) Mostly we've been living through random phonecalls and text-messages, since my work has taken so much minutes of my freetime. But actually yesterday we went together for a pre-Christmas Party in Corsica Studios, drank a lot and had fun with my workmates. The night was a blast, although I think I drank too much because I have no idea why I woke up at my AD Frida's appartment, with makeup all over my fave and just a pair of boxers coveirng me. Frida luckily knows I'm gay, so I'm sure nothing happened betweeen us.

But unluckily, at some points of the night Conny made a random disappearing-trick and never came back, which I'm a little conserned about. I tried to phone him as soon as I got home, but so far he hasn't answered my voicemails and stuff. Probably he has a hangover of a millenium also.

Now I must go to bed. Still feeling kinda dizzy.