lauantai 21. syyskuuta 2013

Tramaleita ja pakkohimoja - aka Tracon 2013

Otsikon tapahtumasta on vierähtänyt jo miltei viikko, mutta vielä ei varmaankaan ole liian myöhäistä postata tapahtumaraporttia! Kierähdin siis viime viikonloppuna Tampereella Tracon-animangalarpparitapahtumassa, missä ohjelmaa ja sekoilua oli jos jonkinmoista. Otsikossa olevat tramaliläppä oikeastaan kertoo kaiken oleellisimman siitä, millainen viikonloppu oli - viisaana koomikkona menin nimittäin ekana päivänä heittämään että eikös Traconin nimi ole lyhenne tramaleista. Hö hö. Joo ei se ennää oikein naurata.

Olen vähän pohdiskellut tehdäkö tästä postauksesta yksityiskohtainen vai lyhkäisempi, ja uskoakseni on mielekkäämpää kertoa päivistä ihan yksittäisinä kokonaisuuksina. Aloitetaan vaikka siitä saapumispäivästä, perjantaista.

Friday the 13th, September, 2013

Mahtavaa. Perjantai, kolmastoista päivä ja minulla reilu viiden tunnin bussimatka Tampereelle. Ilmoitettakoon heti että matkalla ei kuitenkaan sattunut mitään surkuisaa, mitä nyt bussi oli aavistuksen myöhässä aikataulusta ja toisen bussin kuski kuulosti eroottisten äänikirjojen kertojalta. Ei sillä että moisia olisin koskaan kuunnellut. Kröhöm. Perjantai ei vielä varsinainen conipäivä ollut (kunnia Coniitillle, kun ette ole vielä tapahtumasta kolmipäiväistä tehneet <3), vaan se kului akkuja ladatessa ja kytätessä ilman housuja Housut pois- rainaa telkkarista. Suurin osa tuosta illasta on sellaista kamaa että se pitäisi varmaan sensuroida, joten todettakoon vain että iltaan sisältyi mm. BB:tä, miehistä energiaa naisten täyttämässä huoneessa ja housuttomuutta. Kauniita aikoja.

Saturday the 14th, September, 2013

Varsinainen conipäivä numero 1 starttasi varhaisella herätyksellä. En ole tainnut muuten vielä mainita, että majoituin samassa huoneessa kahden WCS-karsin(n)assa olevan kanssa? Kauhuskenaarioni tästä oli jokseenkin hurja - mielikuvissani kyseiset neidot olivat ennen conia ehtineet herätä aamukuudelta kiroamaan peruukkisukkiaan, kehnosti rakennettuja proppeja, katkenneita kynsiä tai ripsiliiman puutetta. Nämä kauhukuvat olivat kuitenkin olleet turhia - kaksikko oli aamulla yhtä tyynenä kuin aamuisen järven pinta, eivätkä edes herättäneet meitä aamukuudelta panikoidakseen sitä olivatko asiat kunnossa vai perseellään. Kiittäisinkin tästä autuudesta teitä! Pidetään vielä toistaiseksi yllärinä kyseisten ihmisten henkilöllisyys.

Rauhaisan aamun auringonpaisteessa talsimme Tampere-talolle, josta edelleen pidän kovasti tapahtumapaikkana. MUTTA SIUNATKOON SITÄ KUUMUUTTA. Tapahtumassa oli jo aamupäivästä niin sikana porukkaa, että tuntui kuin olisin ollut porsas jota kuumennettiin elävältä Lucifer-grillissä. Erityisesti yläkerrassa polte oli melkoista, mutta onneksi ulos pääsi aina suht nopeasti.

Olin ilmoittautunut Traconiin ohjelmanpitäjäksi kaverin kanssa, mutta koska luentomme oli vasta seuraavana iltapäivänä, oli lauantai mukavan rauhaisaa aikaa. Oli mukavasti aikaa sekä hengailuun kavereiden kanssa, kuin myös syömiseen että ohjelmanumeroiden katsastamiseen. Ohjelmassa en tosin käynyt lauantaina juuri yhtään; ainoastaan Insinöörejä ja innovaatioita - Scifi-animen ihmeelliset härveleitä kävimme pikaisesti Miippasen kanssa katsomassa. Luento vaikutti ihan kiinnostavalta (erityisen herkkiä olivat "lehmämechat", joita ilmeisesti käytetään Amerikan armeijassa tavaroiden kuljetukseen pitkillä matkoilla), mutta päädyimme kesken luennon syömään koska vatsa sitä vaati...

Mussuttelun jälkeen tuli kulutettua aikaa muuten vain spärdäten ja paskaa musaa soittaen (niistä lisää merkinnän lopussa), ja neljän maissa marssimme isolla poppoolla WCS-karsintoihin jonottamaan koska tänä vuonna Tracon oli luopunut kokonaan paikkalippu- tsydeemistä. Olen usealta taholta ehtinyt lukea että päätös paikkaliputtomuudesta oli jokseenkin kakka, mutta toisaalta... eiköhän niitä jonoja olisi conipaikalle syntynyt ilman lippujakin. Toki jonottaminen on hanurista, ja myös se että niitä paikkalippuja ei ollut, mutta ymmärrän tavallaan tapahtumanjärjestäjän näkökulmasta että miksi lapuista oltiin luovuttu. Nimimerkillä kaksi vuotta sitten en edes löytänyt omaa paikkaani joka siihen lappuun oltiin merkattu.

Kisakatsomon feelssejä:




Mutta taas siihen asiaan. Olin viimeksi käynyt WCS-karsintaa katsomassa kaksi vuotta sitten samassa tapahtumassa, ja myönnettävä on että puvut sekä esitykset olivat kokeneet reippaan level-upin. Erityisesti sydäntä lämmitti Umineko no Naku Koro Ni- mangan pohjalta tehty kahden noidan shakkipeli-esitys, sekä ne kaksi pikkuista noitaa joille kisassa myönnettiin kunniamaininta. Olitte söpöjä!

Ja jottei kehuja satelisi vain noidille, niin pakko kehua muutamalla sanalla kärkikolmikkoakin. Kolmanneksi sijoittuneiden esityksestä muistan ainoastaan järjettömän komeat puvut sekä hauskan pinball-masiina-lavasteen. Esitys oli onnistunut ja korea, ja kolmossija ansaittu!

Ennen kuin pääsen kakkosiksi sijoittuneisiin, niin uskaltanen paljastaa että hopealle sijoittuivat juuri ne neitoset, joiden kanssa majoituin Omppuhotellissa viikonlopun - Operaatio Fredrikin Rullarinkeli sekä Malicionna (kevyt mainostus on kevyttä mainostusta). Vaikka voin kuulostaa seuraavan sanoessani puolueelliselta, niin totean silti - olitte luvattoman hyviä. Esityksen aikana pää meinasi haljeta kateudesta mm. aseidenne komeuteen, asujenne karismaattisuuteen sekä siihen energiaan, mitä pursuitte esitystä vetäessänne. Olitte melkein kuin Spaissarit parhaina aikoinaan ennen välirikkoja - täynnä hymyä ja tarmoa, sähköisinä jäniksinä kuin olisitte naukanneet jonkinlaisen adrenaliinipaukun ennen esitystä. Palatkaa samalle lavalle takaisin ensi syksynä, I insist.

Ja hahmothan ovat pelistä Dynasty Warriors 7.
Ykköseksi WCS:ssä sijoittuivat sitten Ilona Cosplay ja Hoothoot, nuo Desuconin lahjat Suomen cosplay-taivaalle. Naisten kostyymit olivat kerrassaan söpöt ja nätit, mutta itse en esityksen sarjaa tuntenut joten on paha oikeastaan esityksestä sanoa muuta kuin että huumorihan on aina hauskaa. Tai siis se on hauskaa, kun sen sijoittaa oikeaan yhteyteen ja oikeaan tilanteeseen. Ja karkki on kivaa. Jee.

WCS:ien jälkeen istuttiin "kisakatsomon" kanssa läpi vielä yksilökisat vasta-alkajille ja edistyneille, sekä missimittari jossa osallistujamäärä oli jokseenkin surullinen - vain kaksi hahmosta. Lyötiin kaverin kanssa brofistiä tiskiin, että ensi vuonna ollaan itse pitämässä siellä missikisojen kunniaa korkealla. Tai sitten vaan mennään paikalle, kun ei meitä oikeisiin missikisoihin huolittaisi erinäisten puutteiden takia =(

Varsin cosplaykisa-täyteisen iltapäivän päätteeksi valuimme vielä kaverin kanssa haastateltaviksi Tampereen Ammattikorkeakouluopiskelijoiden toimesta. Kyseiset opiskelijat olivat nimittäin hokanneet että pidämme conissa Muumi-aiheista ohjelmaa, ja tahtoivat meistä pienoisen palasen omaan tv-ohjelmaansa joka ensi vuonna esitetään Tove Janssonin satavuotis-syntymäpäivän kunniaksi. Kunnia oli melkoinen vaikka juttua ei näytetäkään valtakunnallisessa telkkarissa, mutta hyvällä tuurilla pääsemme Pirkanmaan uutisiin ensi vuoden puolella! Pitäkää simmut auki.

# Hesepulla #  Verisuonet diggaa # yäk

Haastattelun (ja pakollisen Hesepullamätön) jälkeen alkoi conipäivä olla jokseenkin purkissa, mitä nyt vähän kävimme kallistamassa tuoppia kavereiden kanssa näiden WCS-hopean kunniaksi...

Sunday the 15th, September 2013

Kuten edellisenäkin aamuna, herätys oli aikainen ja kympin maita hiihdimme kohti Tampere-taloa. Aamu meni taas lähinnä hengatessa conipaikalla ja kavereiden kanssa hulivileillen, mistä seuraavassa todisteena muutama edustava kuva...




Hesemättöhetken numero kaksi jälkeen olikin aika suunnata kohti Operaatio Fredrikin järjestämää Cosplay-haastetta! Palasimme haasteeseen pitämään yllä edellisvuotista kunniaamme, ja ryhmämmehän oli seuraava...



Cosplayhaasteessa oli monta hauskanlaista tehtävää - mainittakoon esimerkiksi että rasteilla piti mm. yhdistää hahmo sekä tavara/tuote/asia mitä tarvitaan mikäli tahtoo kyseistä hahmoa cossata, rakentaa cosplay-asu jokseenkin.. mielenkiintoisista materiaaleista, vääntää cosplay-esitys ja lopuksi vielä osallistua hupsuun tietokilpailuun. Koska kuvat puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa, annetaan niiden puhua puolestani.

"Me lähdimme mukaan, koska SuSen kunniaa on puolustettava." # Cumback Stage # Super Senior # ihan parsa
 Kisassa oli oman SuSemme lisäksi mukana uusi sub-grouppimme, Super Senior X (jota ei siis keksitty edellisenä iltana koska skabassa sai kisata vain pareina, ei toki!). Uusi parivaljakkomme teki hienoa työtä haasteessa, katsokaa nyt tätä varis-cossiakin!

Referenssikuva tuolla ylävasemmalla.
Ihan selvä Hatsune Miku! 
Ja tässä meillä on tämmöinen vähän nykyaikaisempi One Piecen Luffy. Transukenkineen kaikkineen.
Komeina.
Väääähän vain piti vastapuolelle uhota että oppivat paikkansa maailmassa.

Mutta jaettiin niille sitä rakkauttakin...
Kuten sanottu, SuSe oli edellisvuonna kisassa voittamaton ja hakkasimme kuus-nolla vastustajat, mutta tänä vuonna tiellemme tulivat esteet nimeltään sesonkianime ja pojat speedoissa...

Team Free Willie- eiku siis GaySwimmers. Ja toinen niistä näytti ihan siltä Aronilta joka ennen täälläkin harrasti kirjoittamista.
Hilpeät uimaveikot, tai saattoihan ne olla homotkin uimaveikot, oli kovin vaikea vastus. Heidän eroottinen vetovoimansa sekä solakat säärensä ja huimat fanijoukkonsa olivat kova pala purtavaksi jopa Super Senioreiden kaltaisille konkareille, ja tällä kertaa jäimmekin kakkosiksi näille silosäärisille uimareille... Tosin sain oman voittoni, kun päästin ilmoille karmean paljastuksen toteamalla, että nuo kaksi homopuppelia ovatkin oikeasti naispuolisia.

Kova järkytys on kaunis järkytys.
Vaikka haasteesta tulikin hopeaa, oli kokemus varsin mahtava! SuSen kunnia tulee elämään tästäkin eteenpäin, vaikkemme Cosplay-haasteessa ehkä näykään enää ensi vuonna kun ohjelmanumero ilmeisesti hylllytettiin. Kiitos kuitenkin katsojille ja järjestäjille tästä seikkailusta <3 Kuvien otosta vastasi tosiaan Räbbänä.
Haasteen jälkeen olikin sitten se oman conin jännin hetki - oman luennon pitäminen. Minun ja kaverin tittelinä oli Muumilaakson vapinoita, eli kävimme pähkinänkuoressa läpi mm. joitakin Muumien kauheimmista hahmoista, yliluonnollisista asioista sekä yhteiskuntatilanteesta tuossa ikuisesti pannukakulta tuoksuvassa laaksossa. Huolehdin noin pari luentoa edeltävää yötä että tuskin keräisimme suurtakaan yleisöä koska samaan aikaan suuressa salissa raikasi cosplay- ryhmäkisa, mutta suureksi shokiksemme noin 200-paikkainen Studio oli AIVAN TÄYNNÄ. TÄYNNÄ! SIIS IHAN TÄYNNÄ! Nyt on jo seuraavan viikon lauantai, enkä vieläkään ole täysin toipunut niistä muistikuvista, kun järkkärit joutuivat poistamaan jo ennen luennon alkua ihmisiä paloturvallisuuden vuoksi.




Saatiin vieraileva tähtikin <3


Luennon pitäminen oli samaan aikaan pelottavaa mutta ihanaa - harvemmin sitä pääsee hehkuttamaan rakastamaansa sarjaa täydelle katsomolle, ja saa heidät vielä puheidensa ansiosta nauramaan ja jakamaan omia kokemuksiaan aiheesta. Harmitti suuresti, kun emme kaverin kanssa olleet saaneet parempaa aikaslottia conissa - olisimme kepeästi voineet puhua aiheesta vielä vaikka puoli tuntia enemmänkin. Saimme kuitenkin jo ilmoittautumisvaiheessa tiedon ainoastaan tunnin aikaslotista, ja sekin meinasi kulua umpeen kun yleisö osallistui ja kommentoi enemmän kuin olimme osanneet kuvitella. Jos olit luentoa katsomassa ja kuuntelemassa, niin valtaisa kiitos ja toivottavasti sinulla oli yhtä hauskaa kuin meillä pitäjillä! Ja jos kenelläkään on minkäänlaista video- tai kuvamateriaalia luennosta, niin ottakaa yhteyttä. Jos tuulet ovat suotuisat, tulee tämä luento näkemään päivänvalon vielä jossain vaiheessa jossain muussakin tapahtumassa owo

Ja muuten, jos meitä avustanut vänkäri näkee tämän niin KIITOS! Olit hienoin vänkäri mitä olisivat kaltaisemme noviisi-ohjelmanpitäjät toivoneet! Tämä seuraava on ihan sinua varten:



PUUUUH tulipa asiaa. Tämän kaiken valossa voinen sanoa, että tämän vuoden Tracon oli ehkä mahtavin, hauskoin ja monikerroksisin Tracon missä olen ollut! Minkäänlaisia harmituskohtauksia ei tullut, ja vaikka öisin ei juurikaan unettanut sekä kotimatkalla meno oli sangen koomainen, niin oli reissu yksi mukavimmista mitä olen Tampereelle tehnyt :D Erityiskiitos tästä kuuluu coniporukalle, hotelliseurueelle sekä matkaseuralle, heille joiden ansiosta conistani tuli taideteos! Tässä vielä pari biisiä jotka viikonloppuna ihastuttivat (ja vihastuttivat) tätä blogaajaa.








Otin aivan surkean määrän cossikuvia tässä conissa (yhteensä vain 3 kappaletta, snifu!) joten en ehkä kehtaa postata niitä tänne koska saldo on niin ruokottoman pieni :/ Ehkä ensi vuonna rohkeammin shottailen!

 Arjesta nyt en jaksa tässä sen enempää höpistäkään. Jutellaan siitä vaikka ensi viikolla. Heippali.

P.S. Ulkoasun voisin ehkä kohta vaihtaa koska syksy ja ihkut putoilevat lehdet ja jee.

maanantai 2. syyskuuta 2013

Pauli ja paluu sivistykseen

Kesäloma 2013 on virallisesti historiaa! Olette varmaan jo sadasta eri blogista kuulleet sen fraasin "mutta kesä ei onneksi ole vielä itsessään ohi!", joten minä en sano sitä täällä. Paitsi että justiinhan minä sen sanoin. Ups. No, unohtakkee se.

Oma kesäni kului suurimmaksi osaksi porukoiden luona loisiessa Kangasniemellä, Etelä-Savon läänin ehkä homekouluisimmassa paikassa. Aika kului porukoiden mestoilla hitusen hitaanlaisesti, koska bostusin seuduilla lähestulkoon tasan kolme kuukautta tuijotellen melko samoja naamoja ja pidemmälläkin reissulla poikkesin vain kerran :D Olisi luullut että kaltaiseni ADHD-lapsi hankkisi tällaisesta... pysähtymisestä vähintään hermoromahduksen viikossa kun mitään erikoisen ihmeellistä ei tapahdu, mutta ihme kyllä näin ei käynyt. Toisin sanoen sain siis hermoromahduksen tylsyydestä vain joka toinen viikko.

Kolmas vuosi amk:ta starttailee tuossa huomenaamulla tiistaina, enkä... vielä ole...palauttanut kesäopintotehtäviä kaikkinensa joten.. pitäisi ehkä valua... velvollisuuksieni ääreen koska kaksi.. keskeneräistä esseetä tosiaan odottelee ja palautus olisi kiva tehdä... tällä viikolla :D.... KRÖH. TOSIN ajatus palaisi varmaan takaisin blogaamiseen kesken kirjoittamisen, joten taidan vain turista pari sanaa kesäni highlightseista ja siirtyä sitten niihin koulujuttuihin. Kauhee miten voi ihminen olla turmeltunut.

TAIKAYÖ

Teatteriproggis, mistä pariin kertaan taisin täälläkin höpistä ja mihin liittyi tämä absurdi merkintäni. Taika Yö oli Teatteriosuuskunta EStaten kantanäytös, missä olin noin pari kuukautta töissä tehden tuotantoassarin duuneja (lipunmyyntiä, yleisötutkimuksen tuottamista ja toteuttamista sekä koontia jne), ja tutustuin siinä sivussa mukaviin tyyppeihin ja ihaniin ihmisiin (: Työpäivät proggiksessa olivat aika peevelin rankkoja (parhimmillaan päivät taisivat kestää 12 tuntia, lyhyimmillään 7), mutta kokemus oli aivan mahtava ja porukan ystävällisyys ja avoimuuus piti oman työmoraalin kunnossa. Töissä oli ihanaa ja jos vain aikaa on niin ensi kesänäkin olisi huuzaa olla mukana...

OULUREISSU

Puolipakollinen lomareissu pohjoisessa olevien rakkaiden immeisten luo. Itse reissussa ei mitään muuta spessua ollut kuin se että saatiin hengata toistemme kanssa, tuli seikkailtua Oulussa ympäriinsä auringonpaisteessa ja kehitellä nerokkaita sisäpiirin läppiä :D Okei on toikin jo aika spessua. Haaska reissu, ja haaskaa että näätä Oulun neetokaisia näkkee pian myös Traconissa! Ja sitten vähän kuvasia.

Hermanni Töpöhäntä <33

Koskaan ei voi olla liian vanha leikkimään Barbeilla. Tai ainakaan pukemaan herra Keniä kauniiksi <3 

# Kuvis kymppi. # Iitu #Miina #Kaisa

Hieno juomapeli oli hieno - katotaan Sherlock Holmesia ja aina kun joku on suurimman osan katsojista mielestä homoa, on naukattava paukku.
JUHANNUS

Parilla sanalla - erittäin holillisia juomia, alaikäisiä teinejä joiden viinantutka tuntui olevan erehtymätön (viinoja pantiin piiloonkin mutta pikkulapset jotenkin silti löysivät perille, lienikö sitten hajun perusteella...), kalastajamaja keskellä Puulavettä ja Muumi-maraton sekä Ranskanmatiasta. Lisäksi kokeiltiin kaverin kanssa leikkiä Teuvo Lomania huojuva torni-palikoilla koska tavallisen huojuvan tornin pelaaminen oli vaan ihan liian mainstreamia... Kuvat kertovat!








MUITA SEKALAISIA SEIKKAILUJA

Mahtui kesään toki kaikkea jännää ja vähemmän jännää, mutta lähimuistini alkaa nyt syyspyhien aikaan takkuilla niin että.... otetaan loput muistelot ihan kuvien muodossa. Minkä lisäksi loppuun vielä pari biisiä mitä tänä kesänä tuli aika homona popitettua...



 Kuvia jotka oli pakko vaan ottaa koska Nemo ja Leevi on niin kawaii mugumogu wigii.


 Ehkä identifikoiduimmat synttärilahjani koskaan :DDD

 Piirrä ja Arvaa - kuvioissa mm. Vaahteranmäen Eemeliä ja ööhh... öööh... .. jotain pafkaa.
Viimeisten lomapäivien kauneutta, Viikatemiehen vapaapäivä <3

Niin, niitä kesäbiisejä siis. Näitä onkin hyvä kelailla parahiksi kun uusi kämppis tykittää megasupervolumeilla musiikkia naapurihuoneessa :DD (onneksi se on Soadia joten se on hieno asia.)


...Älkää edes kysykö miksi. The mysterious ways.








Tähän on ehkä hyvä lopettaa tämä postaus.... Tähän kauneuteen. Tämä mies ottaa nyt suunnakseen uudet seikkailut, parin seuraavan viikon aikana saattaisin EHKÄ lupailla postausta ainakin ensi viikon Traconista minne kaverin kanssa mennään pitämään ohjelmaa muumeista, minkä lisäksi voisin jatkaa ajoittaista television katseluani ja arvostella vähän lisää paskoja ohjelmia. How I Met Your Motherinkin esittäminen lopetettiin viime viikolla, joten elämäni on aika surkeaa :(

Tai siis olisi jos minulla ei olisi kahdeksan megabitin nettiyhteyttä. Höhö.

HEI HEI 8DD