torstai 9. kesäkuuta 2011

Best friends 4everrrr ja näin?

Päivä 9 - Ystäväni

Elikkä tosiaan, ystäväpäivitystä pukkaa. En jaksa nyt alkaa omasta elämästäni alkaa tässä selittämään sen enempää, kivasti menee ja on mukavaa. Ruokaa syön ja palan auringossa. Ihanaa kaikki. Jeejee n__n Mutta siis, asiaan tärkeimpään! Alkaa nyt.


Sasunami - tai tuttavien kesken oikeastaan ihan Sasu tai Sassy. Ainut tyttö meidän vakiporukassa, mutta ottanut osansa melkein pelottavan hyvin.... Tai silleen että ei tunnu oudolta että se on tyttö ja muut poikia. Mää oon... kohtuu kiintynyt Sasuun. Tai et se on melkein samanlainen kuin minä, meillä on samanlaiset mielipiteet aika monesta asiasta, ja se on rehellisen huolissaan siitä, että miten mä elämässä pärjään. Tai toki varmaan muutkin, mut siinä on jotain sellaista... huolenpitoa. Tavallaan se on mulle sisarhahmo, et se voi puhua mulle mistä vaan, ja mä sille mistä vaan. Me harrastetaan yhdessä ikkunaostoksia ja... tällaista kivaa. Sasu tais olla se joka ensimmäisenä tajus että mä en ole ihan pelkästään tyttöihin päin. Tosin se tais olla eka joka tapas Izuminki mun kavereista ja ah tietty heti saman tien näki suuren ihastukseni ja .... pfffft hitot. En ees katellu Izumia sillon mitenkään romanttisessa valossa. Sasusta voisin puhuu varmaan vaikka ikuisuuden, mutta siirryn nyt muihin porukkani tyyppeihin. Vähän muuten sen tästä lempinimestä. Eli yhistelmää sanoista jotka meinaa 'purra' ja 'aalto'. Toisin sanoen et.... Sasu on samaan aikaan yhtä kärkäs ja sananvalmis kuin mikä, ja sit siinä on samaa epävarmuutta mitä jossain isoissa aalloissa. Silti se on ihana ku mikä. Vaikea... selittää minun.
Taiyõ, mun ja Koishin lisäksi aika vakikasvo kaduilla. Tai no, enhän mää siellä enää paljoa aikaa vietä, mutta meitä oli tapana kai kutsua kolmeksi muskettisoturiksi......... En ihan täysin ymmärrä miksi, kun meidän kolmen pituuksien keskiarvo on varmaan 1,55 metriä, ja painojen varmaan jotain vajaan viiskyt kiloa et.... me ollaan ritareista kaukana. Kai se on sitten siinä että meidän läpät jotenki natsaa yhteen. Et jos joku sanoo meistä yhenki sanan niin samassa on jo kaamee naurunremakka päällä. Taiyõ on vaan sellainen.... aurinkoinen tyyppi. Musta on hauskaa olla sen seurassa, ja lisäks sen kanssa on loistavaa vetää improa, tai ainakin mun katuaikoina oli, kun jätkältä tulee loputtomasti läppää. Tai ainaki tuntuu siltä... Hieno mies. Siinä kaikki. Lempinimi tulee auringosta.
Shízukesa. Vähän hiljaisempi tapaus, mitä nää kaksi ylläolevaa piristysruisketta, mutta kun se roikkuu aika usein samassa porukassa mitä mä itse, niin oon alkanut pitämään siitä. Ne parit sanat, mitä sen suusta toisinaan pääsee, on yleensä tilanteen jotenki laukaisevia, eli se osaa rikkoa hiljaisuutta tosi hyvin, ja antaa sitten nätisti puheenvuoroa muille, ehkä väliin sanoen jotain mut enimmäkseen kuunnellen. Ilmeisesti se myös musta pitää omalla hiljaisella tavallaan, että ei näytä kamalan loukkaantuneelta tai kyllästyneeltä jos mä erehdyn olemaan liian äänekäs ja hölöttämään silmät suut täyteen. Ei ihmekään että lempinimi on se mitä on. Shízukesa tarkoittaa tietääkseni hiljaisuutta.
Fuda, äärettömän mukava ihminen. Asuu tuon Shízukesan kanssa samassa asunnossa, molemmat on opiskelijoita. En tiedä johtuuko se siitä että ne asuu samassa asunnos, mutkun ne muistuttaa toisiaan kuukausi kuukaudelta enemmän. Tai siis et.... no ne on molemmat aika hiljaisia, uskoo jollakin tasolla magiaan, tykkää samantyylisestä musiikista ja välillä lopettaa toistensa lauseita, ihaku niil ois joku... henkine yhteys o.o Lempparinimi Fudakin taitaa meinata jonkinlaista talismaania.. Tai amulettia. En ole iha varma, mut yks sen sanan merkityksistä oli talismaani. Sehän on sellane... onnenkalu?

Koishi, yks mun pitkäaikaisimmasta tutuista. Taitaa elää vieläkin kadulla, mutta nauttii elämästää täysin siemauksin. Koishilta mä voin sanoa tavallaan varmaan perineeni elämänasenteenikin - että tapahtu melkeenpä mitä tahansa, niin ei se mariseminen ja ranteidenviiltely ole mikään ratkaisu. Parempi vain pitää se katse edessäpäin ja hymyä suupielessä, oli se päivä sitten minkälainen tahansa. Ehkä jo tunnin päästä siitä paskaolosta olo saattaa helpottua. Anteeksi tuhma sana ö_ö Kuulin Izumilta. Lempinimi Koishi meinaa muuten pikkukiveä. En tajua ihan kunnolla miksi, mutta se tyyppinä kai on yhtä häiritsevä kuin kivi kengässä. Mut hyvällä tavalla. Tai sit se liittyy niihin leipäkiviin mitä ihmiset keräilee.

Mun pitää tehdä vielä toinen postaus loppuviikosta ku haluun esitellä mun muita kavereita.... tai sellaisia keiden kanssa tykkään olla. Mut tässä nämä mun... lähipiirin kaverit ainakin. Osa kaksi saapunee pian!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti