Aivan kamalaa aprillipäivää kaikille D: Tää on minu aivoissa varmaan kamalin hullutuspäivä - mä en ees osaa sanoa tätä juhlapyhäks, mitä hauskaa on siinä kun saa narrata muita? - kun kaikki narraa kaikkia eikä kehenkään voi oikeesti luottaa.
Toisaaalta... te kaikki ruudun alla varmaan ootte että "Paskat, se on Aron, sehän rakastaa muiden härnäämistä ja narraamista.".. Hupf. Okei toi äskeinen oli siinä tapauksessa kai mun.... kahdeksastoista ja puolennes aprillipila. Puolikas tulee siitä että sanoin aamulla Izumille hyvää huomenta ja se luuli että se oli pila. HÖHÖ.
En viitsi alkaa kirjoittamaan listaa kaikista niistä jekkuiluista mitä olen tämän päivän aikana värkännyt, joten varmaan muistelen niitä sitten haikeasti joskus toiste ja nauratan teitä enemmän. Tänään varmaan yhtä jos toistaakin ihmistä on vedetty nenästä häpeilemättä, niin ette tahdo varmaan kuulla miten mie olen kaikkia vedättänyt. Tai sitten haluutte, mutta olen ilkee ja kerron siitä mitä eilen touhuilin.
Eilen tosiaan oli päällä tämmöinen maailmanlaajuinen tapahtuma, Earth Hour. Muistaakseni sitä järkättiin nyt kuudettakymmenettä kertaa, ja mie tajusin sen olemassaolon vasta eilen. Ja sekin kiitos Facebookin, hieno tämä nykymaailma. Mut tosiaan, kuulin jutusta tossa viime torstaina ja aloin oitis kovin innokkaasti kahtelemaan että mistä siinä oli kyse.
Kaikki voi varmaan omaan tahtiin käydä kuikuilemassa netin syövereistä että mikä on tän Earth Hourin suurin syy, ja mikä siinä on taustalla mutta helpoin tapa kuulema viettää sitä on elää ilman minkäänlaista sähköä yhden tunnin ajan. Miusta tää vaikutti aika lälläreiden touhulta, ja koska olen niin äärettömän kova selviytyjäihminen, olin eilen ilman sähköjä peräti NELJÄ tuntia. Vitsi, ansaitsen tästä hyvästä kyllä aplodit.
Tässä välissä te olette että:
 |
| "Jee Aron, olet rautaa..." |
Tosiaan, nelisen tuntia tuli lahnattua taskulampun valossa ja kynttilöiden tuikkeessa. Kaiken päälle ulkona oli ihan jumalaton räntäsadekeli, eikä mistään näkynyt ilta-auringon häivääkään. Taskulamput sentään vörkki ihan niinku pitikin mutta jollakulla muulla kuin minulla ois varmaan ollu aika tympeetä istua keittiönpöydän ääressä lipittämässä kädenlämpöistä mehua ja järsiä käntynmakuisia korppuja. Onneks minä oon minä enkä joku muu (kyllä, olen narsissinen ihminen) koska sain siinä pimeän keskillä fantsun idean leikkiä Izumin kanssa luolamiehiä. Tämä käsitti sen että me (anteeksi, minä siis) kuljettiin pitkin uuden asunnon lattioita (niin tosiaan, muutettiin tossa viikko sitten tänne uuteen huusholliin viimein! Mikshän mie en siitä oo älynny postausta laittaa. Hiton Aron.) ja seinille kantautu semmoista murinaa mistä ei kukaan nykyajan ihminen ois varmaan saanut mitään selevää. Ja vielä selvinpäin. Harmi ettei Izumi suostunut mun ideaan että voitais tehdä asunnon seiniin hienoja luolamaalauksia :(
Voisin kai tehdä tässä samassa postauksen tästä uudesta kämpästä, mutta oon laiska ja vilautan teille vaan vähäse pohjapiirrosta. Ihku on talo. Ja tuskaisen sotkuinen.
Kunhan oon parempi sisustaja niin ehkä uskallan heruttaa minkälainen mesta tää sen kaluston ja muun puolesta on :D... Sitä ootellessa ihanaa huhtikuun alkua kaikille! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti