Relationship status: forever a fangirl.

Kirjoittaja: Iiko.

Laitetaanpa heti alkuun tällainen tosi edustava kuva miusta. (Se on peruukki.)

Morjesta vaan sinne kaikille pikku kesädataajille plasmakiteisten ruutujensa takana! Ihan vaan että ette ihan totaalisesti menisi sekaisin siitä että missä välissä Oliver on vaihtanut nimensä, naamansa, kirjoituskielensä sekä sukupuolensakin, niin lienee esittelyn paikka. Suurin osa lukijoista varmaan miut tunteekin in real life, mutta koskaanhan ei tuttujaan voi tuntea liian hyvin. Tässä siis pari taustatietojuttua:

Nimi: Tottelee yleensä nimiä Iitu, Iiko tai Pauli.
Ikä: ikuisesti viistoist niinku mut oikeesti kakskytyks.
Opiskelupaikka: Mikkelin ammattikorkea, ja linjana aivan ehana kulttuurituotanto. Jotkut varmaan tietääkin että meitä ei enää kouluteta lisää, joten kuljetaan leikkimielisesti alla sloganin 'Lajinsa viimeiset'. Toista vuotta opiskelen, ja huitsin kivvaa on.
Muuta: Tykkää mozzarellasta, koreapopista, pehmoleluista sekä Tim Burtonista.Vapaa-aikanaan fillaroi jokaiseen hemmetin paikkaan mitä Mikkelistä vaan löytyy poppi korvilla ja pahimmissa tapauksissa laulaa mukana, tai sitten istuu kotona dataamassa ja kirjoittamassa kaunokirjallisuutta. Tai teinidraamaa, kaunokirjallisuus kuulostaa jo liian ammattimaiselta mitä mie en tosiaankaan ole. Rakastaa eläimiä ja niitä on porukoiden kämpillä kaksin kappalein.

Kuvassa Nemo Kaunisnaama, ikää tällä hetkeä kolme ja puoli vee.

Kuvassa Leevi The Dyykkari, ikää tänä Jussina about 13 vee.

Ai häh? Ettei naamat näy kunnolla? No hittolainen, kai sellaisetkin kuvat vois tässä vilauttaa.

Mutta jottei tää blogitus kertoisi vaan meidän perheen (kieltämättä hurmaavista) kissasta ja koirasta, pöpisen päänne menoksi vähän muustakin. Nimittäin tästä:

Opiskeluaikoinani olen saanut varmaankin noin .... kymmenelle(tuhannelle) ihmiselle jollain tapaa selittää, mikä piru on kulttuurituottaja ja mitä himskattia heillä oikein on tekemistä minkään maailman asian kanssa. Hienointahan tässä oli se, että tajusin mitä opiskelen itsekin vasta, kun olin koulunpenkkiä kuluttanut noin puolisen vuotta. Hyvä minä, ei ole hitaita hoksottimia ikinä, kaninpapanat sentään! Mutta nyt tätä hommaa on tullut paahdettua noin se puolitoista vuotta, ja meno on maistunut kohtalaisen mukavalta. Koska tuskin kukaan jaksaa kuunnella jauhamistani siitä miten on ihanaa työskennellä luovassa ja innovatiivisessa sakissa erilaisten tapahtumien aikana ja kehittää samalla valtaisia verkostoja niin että kaloja suorastaan ui niihin pyydystettäviksi ja savustettaviksi (...eikun hetkonen, nehän on niitä verkkoja eikä verkostoja. Ups.), niin ohessa pari hassua kuvaa siitä mitä tänä aikana oon päässyt touhuumaan :)

Mukana toimitsijana Mikkeli Soikoon-tapahtumissa kesinä 2011 ja 2012

Kampusfestari 2012 Mikkelissä: MUC Jazz-ilta (mukana toisena vastuutuottajista)

Työharjoittelijana Satujen Sateenvarjo-nukketeatterifestivaalilla syksyllä 2011

 Muuta touhuamista kulttuurin parissa

(Mie oon tuo vämön näkönen blondi keskellä)

Hommaa on ollut rutkasti enemmänkin, mutta kuvallinen saldo on jäänyt vähemmälle tai kuvalaatu on ollut harvinaisen arseesta :D Pääpointti kuitenkin on se, että himputisti on päässyt asioita tekemään, tapaamaan reippaasti ihmisiä ja siinä sivussa kasvattanut omaa henkistä kyrpää kun koko ajan pitää toimia oman itsensä promoottorina. Tätä termiä voisi aukaista vielä joskus myöhemmin enemmän, sillä jos tässä ekassa postauksessa alan kaikkea touhutinta selostamaan, ihmiset kyllästyy eikä miussa ole enää yhtään mitään odottamisen arvoista :(

Siksi salkkarimaisen villisti stoppaankin höpötykseni tähän, ja jätän teidät totta kai jännätorttu housuissa sekä sukat kippuralla innostuksesta odottamaan seuraavaa merkintää. Hitto miten olen itsevarma. Anteeksi.

Hei heeeeei!