Ihanata helmikuun loppua kaikille! Ystävänpäivä tosiaan tuossa tuli ja meni. Olin romanttisesti syömässä kiinalaista parhaiden kaverien ja Izumin kanssa yhdessä ravintolassa, ostin kaikille tasapuolisesti suklaata ja hukutin ne löperöihin höpinöihin. En usko että kukaan haluaa noita urpoiluja kuulla ja omia korvia helottaisi vanhoina päivinä muistella miten olen verrannut Izumia kermakakkuun kitkerillä kirsikoilla ja Koishia koiranpentuun jolla on Sasuun samanlainen riippuvuus kuin suosikkisukkaansa.... Jjjjoo.
Mutta oon alkanut odotella tässä kevättä! En usko että olen ainoa koska talvi on ihan vammainen vuodenaika vaikka silloin saakin olla kauhean paljon sisällä. Tämä talvi on joteki onneksi mennyt ihanan nopeesti, kun on joko päätynyt parhaina päivinään töihin, piirtänyt, kattonut vinoja pinoja elokuvia tai innostunut kaahailemaan kaupungin ostoskeskuksilla shoppailemassa. Kuulostinpa neidiltä.
Yleensä tunnistan ekana keväänmerkkinä sen, että haluun muuttaa elämääni tai itteeni jotenkin radikaalisti. Tää kevätvimmastus on tänä vuonna tullut vähän liian aikaisin (kenties, kuitenkin vasta helmikuun loppu), mutta ihastustuin niin paljon siihen tunteeseen että kevät ihan kohta on ovella, niin että,...
 |
| Iitun tuherrus. Mulla ei oikeesti ole noin kierot silmät. |
Piti vaan päivittää ihan sen takia että hiukset, ja loppuun vois laittaa hauskan jutun minkä bongasin kaikkien sosiaalisten medioiden suosikista, Facebookista:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti